perjantai 21. heinäkuuta 2017

Neulottukin on

Nää sukat on ollu jo pitkään melkein valmiina. Nykyisessä neuletyössä on kuitenkin tarvittu tota samaa punasta,  ja  sen riittävyys on ollu tosi täpärällä. en uskaltanu ees ton kielen vertaa käyttää sitä ennen, kun selvis riittääkö. 
Yleensä olen laittanu ton karhun tohon varteen pelkästään, mut nyt päätin laittaa tohon teräänkin yhden, niin on mukavampi neuloa. Yksvärinen on jotenkin puuduttavaa neulottavaa.  Noissa varsissa pähkäilin kans useampaan kertaan, laitanko noi kuvat sivuille, vai eteen ja taakse. Päädyin viimemainittuun, niin käyttäjäkin voi nähä ne, kun sukat on jalassa. 
Lanka on Nallea ja puikot nro 3. Silmukoita oli 14 puikollaan ja lankaa kului 100g. Sukat pitäis olla kokoa 42-43. 
Kaikenlaista kokeilevaa on myös tullu tehtyä. :)  Niistä sitten vähän myöhemmin, jos nyt saan ees onnistumaan.  Pingviineitäkin olen maalannu lisää.
Nyt on siis menossa neulontaa, askartelua, maalaamista. Kukkiakin olen hamstrannu poikkeuksellisen paljon verrattuna esim. viime kesään. 

Vartun innolla niitä kaikkia syksyllä alkavia musaohjelmia, joiden parissa voi taas neuloa oikein urakalla!

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Muutama hyvä ohje muistiin

Muistiksi itelleni laitan nää ohjeet. 
Sitruunapiirakka, jonka kuva katos, on aivan mainio herkku. Siihen ohje löytyy Emerald citystä (jossa on paljon muitakin vallan  mainioita ohjeita!)

Hyvä hyydykekakku syntyy tällä ohjeella, joka on aika isoon kakkuun:
Digestivepiparia murskattuna (käytän täysjyvä), johon laitan juoksevaa margariinia vain juuri sen verran, että seos pysyy kasassa. Olen kokeillut muitakin pipareita, mutta tää on suosikkini.  Seos painellaan voipaperilla vuoratun irtopohjavuokan pohjalle. 
Kakkuseokseen tulee 1 x vaniljarahka, 1 x vaniljatuorejuusto, 3,3dl eila kuohukermaa ja 1 x Flora vispi. 1 sulatettu valkosuklaalevy. Puolukoita sulatetaan ja laitetaan sekaan sokeria maun mukaan. Sulamisnestettä otetaan eroon ja liotetut liivatelehdet sulatetaan siihen. Jäähtyneet liivateliuokset ja suklaa sekoitetaan kermavaahtoon, johon lopuksi vielä sekoitellaan puolukat. Seos kaadetaan irtopohjavuokaan, piparimurupohjan päälle ja laitetaan jääkaappiin.
Puolukat sopi kakkuun oikein hyvin. Sain pakastimesta puolukoita vähemmäksi. Saas nähä tuleeko niitä, tai mustikoitakaan tänä vuonna ollenkaan. 

Parsakaali -feta -piirakka
pohja:
1,5dl juoksevaa margariinia,2,5dl vehnäjauhoja,1dl kaurahiutaleita,½ tl suolaa,1dl juustoraastetta.1-2 rkl kylmää vettä.
täyte:
 Feta yrtti, parsakaali (kaupan pakasteesta pussillinen), puolikas valkosipuli- ja puolikas perus Hovi tuorejuusto, kananmuna, kahvikermaa n.1,5dl
Mozzarella raastetta.

Kinkku -aurajuusto -piirakka
pohja: 
kaupan valmis suolanen piirakkapohja
täyte:

 kinkkukuutiot, aura-juustoa murennettuna, pikkutomaattia, päälle puolikas valkosipuli- ja perus Hovi, kananmuna, kahvikermaa n.1,5dl) Cheddar -juustoraastetta

Molemmat suolasetkin oli tosi hyviä, eli kannattaa tehä toistekin. Siksi laitoin ohjeet muistiin.  Lähtökohta oli vähän tyyliin "mitä sieltä kaapista löytyy". 

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Kesän ainoat ampparit

Tänä kesänä ei paljoo amppareita oo näkyny.  
Paitsi meiän pihalla! Jättimäisiä Superamppareita. Eivät onneksi oo vihasia, mut jos lähtevät lentoon, pitää varoa ainakin päätään. :)
Alkaa meiän pihalta noi kivet loppua, vaikka ollaan hiljalleen tuotu niitä ties mistä ohimennen.  

Viikonloppuna tuli käytyä Repoveden kansallispuistossakin. Mukamas lenkillä. Mukamas luonnon helmassa. :) Kaikki muutkin ihmiset oli päättäny tehä samoin! Hämmästyttiin ihan tosissaan, kun oli niin paljon ihmisiä. 

Kaunistahan siellä kyl on. Metsä on luonnontilassa. 
Polut metsässä ja järven rantaa pitkin, kiviä, juurakkoja, epätasaista maastoa. 

Reitin loppupäässä pieni käsikäyttöinen lossi.

Jippii! Onnistuin ottamaan ees 3 kuvaa, jossa ei ollu ihmisiä! Oli kyl melkonen kansainvaellus meneillään. Osa oli telttailemassakin. Hassulta tuntuu, että voi telttailla ihan ihmisiä tulvivan polun vieressä.  Onhan Repovedellä sitten pitempiäkin vaellusreittejä. Siellä ois varmaan rauhallisempaa sekä kävellä, että telttailla. 

Tänään eka työpäivä loman jälkeen ja takki on kyl aika tyhjä. Pitänee tästä lähteä unten maille, että jaksaa nousta taas uuteen aamuun. 


perjantai 7. heinäkuuta 2017

Paitatuunaus

Kesällä on aina kiva muokkailla paitoja talvella ei niikään. Mistähän se johtuu? Nyt jäi kuvaamatta ne 2 paitaa, joista tää on tehty. Yläosa on pitempihelmasesta, pitkähihaisesta trikootunikasta, joka tuntu jotenkin hankalalta. Olin ostanu sen joskus kirpparilta. Selässä oli nauhoja, jotka poistin ja korjasin pienet reiät sivusaumasta. Katkaisin helman ja hihat. 
Toinen paita oli sellanen nk. puuvillanen rimpsupaita, jota en ollu pitäny aikoihin. En tiiä miks ees olin ostanu, kun en oikein oo niin rimpsuinen ihminen. Etenkin kaula-aukko oli ärsyttävä. Otin paidasta helmaosan ja ompelin sen lyhennetyn tunikan helmaksi. 
Tässä kuvassa alaosa näyttää aika hassulta. 
Mutta tässä näkyy, että se asettuu kuitenkin ihan kivasti. Tästä tuli oikein mieleinen käyttövaate. Kaikki kokeilut ei aina onnistu, mut tätä olen pitäny jo monta kertaa. 

Pian loppuu kesäloma. Vähän surullinen tunnelma on, mut eiköhän se taas siitä lähe. 

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kiviä, kiviä, kiviä....

Lakka loppui välillä kesken, mut nyt mulla on myös pingviiniyhdyskunta!
 Ne viihtyvät tunnetusti lähekkäin.
Leppäkertutkin ovat taas lisääntyneet.

 Meille ilmestyi 3 pensasmustikantainta, jotka piti istuttaa. Ensin en keksinyt minne istutan. Lopulta kaivoin kuopat...
... siinä vaiheessa mielikuvitus lähti vähän laukkaamaan. Muistin ammoin puretun grillin tiilet vajan seinustalla.

Tällä ei oo nyt mitään tekemistä oikean puutarhanhoidon kanssa. Toisaalta tää tuntu enempi käsityöltä ja inspiraatiolta.
Toivon, että taimet säilyy hengissä.... voi olla vähän ikävämpää kaivella niitä tuosta ylös. 😊

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Toiset kisulit

Ekat kisulit oli liian isot, joten piti tehä toiset ohuemmasta langasta.  Käänsin väritkin vastaväreiksi ja samalla kissan katseesta tuli aika pistävä. :) 
Kaaviossa oli käytetty tummaa ja vaaleaa ruutua.  Huomasin vasta kissan kohalla, että olin tehny raidan ihan oikeilla väreillä. Kissakuviossa olikin välillä pähkäilyä, kun käsissä olevat langat oli vastaväreillä kun kuviossa.  Sitten tein taas terissä oikealla tavalla värivaihtelut, että ei tarvis niin miettiä. Toi terä onkin paljon hitaampi tehä, kun toi kissakuvio. Min mielestä. 

Lanka on nyt Novitan Venlaa ja puikot kokoa 2½. Sukan kooksi jäi nyt 38, kuten oli tarkotuskin. Sukat painaa 85g. Mustaa lankaa jäi 70 (-5)g ja valkosta 50 (-5)g.  Mallihan on siis Lumi Karmitsan.

Näitä kissoja ei pelkää ainakaan Pörrö  -hamsteri. 😉

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Rauhallista lomailua

Meillä oli viikon lepoloma. Eipä lähetty mihinkään kauas, vaan Lappeenrantaan. Aluksi oli tekemistä, kun kierreltiin lähikaupungeissa ja käytiin syömässä eri paikoissa. Sitten alkoi jo vähän ahistaa, kun ei ollu "mitään" tekemistä!  Tuli nukuttua vaikka kuinka ja syötyä saman verran. Kyllä vatsa nyt kiittää.

Vähän yritettiin sentään pitää sitä syömistä kurissa lenkkeilemällä lähiympäristössä. Yhellä lenkillä poikettiin vanhalle hautausmaalle, johon on haudattu Rauhan sairaalan potilaita vuosilta -39-67 (tää oli tuorein, joka löydettiin). Tänne on haudattu myös sodan aikana sotilaita ja potilaita, joiden koti jäi rajan taa.
Hautausmaissa on aina jotain merkillistä tunnelmaa. Miten ovat eläneet ihmiset, jotka ovat sinne lopulta leposijan saaneet.
Rauhallisella lomalla ehtii vaikka katsastuttaa auton. :)  Ja läpihän se meni.

Viipurin risteilylle ei enää päästy, kun ois pitäny ennakoida passien kanssa. Käytiin kuitenkin Saimaan risteilyllä. Laiva meni läpi Mälkiän kanavasta kahteen kertaan. Oli aika häijy tunne, kun laiva laskeutu jotain 12metriä alaspäin ja oli syvällä kiviseinien välissä, ennen kun pato avattiin.

Lappeenrannassa oli taas upeita hiekkaveistoksia. Nyt aiheena suomi 200v, eli tulevaisuuden teoksia. Tässä teoksessa oli minusta viety ajatus hienosti mielikuvituksellisiin sfääreihin. Tulevaisuuden auto. En nyt muista tarkkaan, montako sataa ihmistä sisään mahtui, mutta ideana oli, että astutaan sisään tuosta portista, joka muuttaa ihmiset tuollaisiksi pieniksi, joita mahtuu sisään monta.

Imatran valtionhotellissa on myös jotain kiehtovaa. Luin esitteestä, että sinne kulki -20 -luvulla 14 junaa päivässä Pietarista! Miettikää mikä määrä ihmisiä!

Nyt koski on kuiva padon takia. Luin myös, että on ollu muodikasta tehä itsemurha kosken kuohuihin.
Minulla muistui mieleen Laila Hirvisaaren teossarja Imatrasta. Pitäisi ehkä lukea uudelleen.


Edellisen vuosituhannen alkupuolella kuljetettiin herrasväkeä hevosvaunuilla pitkin ja poikin.  Nyt en tiiä, onko nää kärrit tarpeeks hienot ollakseen hienomman väen, mut vanhat on ainakin. Kuva on paikallisten autoharrastajien ylläpitämästä automuseosta.
Tälläsiä peltilehmiä oli kuitenkin suurin osa. Tuleekin mieleen, kun menomatkalla tankattiin, niin siihen pysähtyi sellanen iäkkäämmän puoleinen rouva, joka kyseli auton merkkiä ja vuosimallia. Hän kertoi, että hänen äitinsä ajeli isolla autolla jo vuonna 1936. Museossakin tuli maininta, että mihin tää Suomen autokanta ois mennykkään, jos ei ois tullu sotia.
Oli myös valokuvia, joissa oli mm. sellanen, missä iso auto oli luisunu koskeen. Ompa tainnu olla tekemätön paikka auton omistajalle.

Tästä piti ottaa kuva vaan ihan sen takia, kun on samanlainen, mikä meillä oli kauan sitten. Se oli eka niistä kahesta autosta, johon olen ommellu penkit. Ne oli blyyshiset.

Lappeenrannasta päädyttiin Mikkeliin Old Time Run -tapahtumaan. Siellä oli jos jonkinlaista peltimasiinaa. Omistajat käyttävät autoihinsa paljon aikaa ja vaivaa saadakseen vanhoista raadoista upeita esittelyautoja. Onko tää nyt sitä miesten käsityötä. :)


Miä hiippailin välillä  miesten autojuttuja karkuun ja kävin ties miten monetta kertaa vahakabinetissa. Säpsähin monta kertaa nurkan takana patsastavia isoja vahanukkeja. Olin yksin koko kabinetissa. Tuli ihan sellanen zombieland -olo. :)


Kyllä oli mukava tulla  kotiin. Hiljalleen hiipii taas ne pienet muistettavat asiat, kotityöt, päivärytmit ja muut mieleen. Näinkin heti yöllä unta, että olen töissä ja tein kaikkea ihan pieleen, eikä aika riittäny. Onneks on vielä viikko lomaa. Pitää vaan nauttia pienistä asioista.
Kuten neulomisesta....   :)

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Ravinilkkikset

Nämä nilkkikset saavat nimensä siitä, missä niitä on tehty. Ne on suurimmaksi osaksi tehty raveissa. :)
Lanka on Nallea ja sitä kului 50g. Puikot kokoa 3.  Sopivat jalkaan, jonka koko on 38.
Miksi sitten menin raveihin neulomaan.??  Hmmm. Siinä sitä onkin miettimistä. :) Itse asiassa en menny sinne alun perinkään raveja seuraamaan, vaan soittamaan. Siinä soittotilanteita ootellessa kaivoin lopulta neuleen esille. Loppu on neulottu useassakin eri paikassa, joten pääpaikaksi jäi ravit.
Olihan siellä komeita hevosiakin. Tosin yksi niistä kuoli, saatuaan jonkun sairauskohtauksen.   En voi olla miettimättä ravihevosten elämää eettisemmältäkään kannalta. 

Kesäloma kulkee täyttä häkää. Neuleet tietenkin matkassa mukana, missä nyt sattuukaan olemaan, ellei sitte ole kotona.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Ei liiku, liikkuu

Leppiskomppania on valmistunu. Aika jähmeetä porukkaa. Eivät paljoa liiku. Olen maalannu kiviä ihan tosissaan. :) Tässä on osa leppiksistä, osa on vielä vaiheessa.  Lisäksi on tulossa muitakin eläimiä. :)  Saa nähä kestääkö akryyliväri ulkoilmaa kuinka hyvin. Netistä luin, että jollain oli ollu ainakin ihan hyviä kokemuksia. Päälle olen suihkuttanu lakkaa. 
Tämä pikku hamsteri liikkuu paljon enemmän. :) Pörrö on saanu juhannussiivouksen ja on siitä mielissään. Meni tosin päiväunet vähän pieleen, kun joku tuli koluamaan paikkoja. Pesän ruokavarastoa piti vahtia viimeseen asti, ennenkun luovutti siivoojalle. :) Pörrö valvoo yöt ja nukkuu päivät. 

Hyvää juhannusta kaikille!!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Luuranko rämisee

Kolmannet sukat Lumi Karmitsan kirjasta -villit vanttuut ja vallattomat villasukat.
Tää ei ole väreiltään, eikä ihan 100% kuvioiltakaan sama kun kirjassa. En halunnu niin kirjavaa. Punanen oli tietysti pakko ottaa mukaan, kun oli jouluaihe. 
Lanka on 7 -veljestä ja sitä kului 200g. Puikot kokoa 3½.  Sukan pituus on hieman polven alle ja jalan koko noin 38, eli mallin mukaan. 
Näissä, kuten kissasukissakin on kärkikin vahvistettua neuletta, kuten kantapää. Se oli mulle uutta. Tai ainakaan en oo aiemmin missään mallissa sellaseen törmänny.  Se tuo myös hieman erilaista näköä kärkeen. 

Kyllä kait nyt voi tehä  jo joulusukkia, kun kelitkin on jo kohta joulun tyyppiset. Suomessa jouluna ja juhannuksena on "samanlaiset" ilmat. 😀

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Kokeiluja

Suuria käynnistymisvaikeuksia on ollu kaikenlaisten askartelujuttujen suhteen.  Lopulta päädyin tekemään useaa juttua kerrallaan, eikä mikään oikein onnistunu täydellisesti.

Tää kivien maalaus meni suhteellisen ok, joskin leppäkerttu on hieman muotopuoli.  Käytin akryylimaalia, kun luin netistä, että sitä oli käytetty kivien maalaukseen ihan mukavin lopputuloksin. Päälle suihkutin lakkaa.
Tän koristekannun sain anopilta ja päätin kokeilla tätä juttua. Ainoastaan kävi niin, että kannusta tuli liian etukenonen ja jouduin laittamaan toistaiseksi kahella kiinnikkeellä roikkumaan. Katotaan, saanko tähän mitään muuta keinoa toimimaan. Kotoa löyty sopivasti sinisävysiä akryylihelmiä, jotka sopi minusta tähän oikein hyvin.  Itse asiassa vaikein osuus oli saada ohut rautalanka pujoteltua sihtiosan rei´istä läpi ja nokan kautta hyppysiin. :) Ainakin tässä kannumallissa oli tosi hankalaa. 

Netistä löytyy tosi ihania juttuja puista, joissa "asustaa" joku menninkäinen tms. Yritin tehä meiän tammirunkoon (josta kaikki oksat karsittu pari vuotta sitten) tällästä ovea. Ensin tein aivan liian ison ja suunnitelma muuttu. Ei tääkään oikein hyvä oo. Tein vielä yhen ikkunankin, mut se piti repiä heti pois, oli niin kamala.  Pitää tehä uusia pieniä. 

Eka kalla alko kukkimaan! Näistä oon aika ylpee, kun oon onnistunu pitämään mukulat hengissä jo useita vuosia. Yleensä saan kaikki kasvit kuolemaan ennemmin tai myöhemmin. :)

Onko joku lukenu Stephen Kingin Musta torni kirjasarjan? Miä luin just sen ekan osan. Tykkään fantasiakirjoista, mut tän kanssa olin vähän ymmälläni loppuun asti. Pitäiskö tää lähteä tästä jotenkin käyntiin muissa osissa? Kaikenlisäksi näin mainoksen, että tästä on tulossa elokuva! Jos joku on lukenu tän sarjan, ois kiva kuulla että suositteletko. 


perjantai 2. kesäkuuta 2017

Unisukat

Sen verran löyty tätä sävyä Puro batikia, että sain nää isot, väljät unisukat valmiiksi. Väritkin meni oikein hyvin kohilleen, vaikka luulin, että joudun tekemään ihan sekaväriset raidoitukset. Lankaa kului 130g ja puikot nro 3. Tein taas molempia yhtä aikaa. Olin valmistautunu jatkamaan ihan jollain muulla värillä, mut yllättäin riittikin.
Silmukoita oli 16/ puikko. Tarkotus oli tehä tosi väljät turvonneisiin jalkoihin.
Hirveän kylmää on! En tarennu tänää mennä ees lenkille.


maanantai 29. toukokuuta 2017

Kissasukat

Hitaasti, mut varmasti valmistui viimein nää kissasukat Lumi Karmitsan kirjasta.
Oli kyl tosi hidasta neuloa, kun piti koko ajan seurata ohjetta, enkä viittiny suurentaakaan sitä.
Nää ois pitäny tehä vähä ohuemmalla langalla, mut tiesin jo alottaessa, että tulee reilut ja tein loppuun asti.  Nalle -lankaa kulu 140g, puikot nro 3. Jalan koko ehkä 41-42.  Pistetään lahjalootaan hautumaan. :) Halusin vaan kokeilla tehä tän mallin.

Kesän eka nurmikonleikkuu on suoritettu. Miks se tuntuukin melkein mukavalta ekoilla kerroilla. Loppukesästä nurmikko tuntuu kasvavan heti, kun selän kääntää.
Myös talviturkki on tullu heitettyä, eli uimassa käyty. Jos sitä nyt uimiseksi voi sanoa. No. Sukellus pinnan alla kuitenkin.  Käyn aina heittämässä turkin kun laituri lasketaan järveen. Silloin tulee sellanen kiva tunne, kun näkee järven pinnan, että oispa kiva mennä veteen.  Kesällä veteen meno tuntuu melkein kylmemmältä, kun ilman ja veden lämpötilaero on niin suuri.

Ens viikonloppuna juhlivat ammatteihin valmistuvat ja ylioppilaat, joten onnea heille!

torstai 25. toukokuuta 2017

Päähänpistoja

Me asuttiin parikymmentä vuotta nykyisessä kodissamme, eikä meillä ollu mitään pihaistumapaikkaa. Ei me vissiin ees ois ehitty missään istuskella, hiekkalaatikon reunaa lukuun ottamatta. :)  Viimein saatiin aikaseksi tehä terassi vajaa kymmenen vuotta sitte. Min homma on ollu keväisin öljytä puuosat. Terassi onkin säilyny oikein hyvännäkösenä pinnoiltaan. Eipä siinä ihan hirveesti oo vieläkään istuskeltu. Taidetaan olla liian liikkuvaa sorttia. :) Joskus kuitenkin on kiva syödä tai juoda kahvit terassilla. Se on tosi avonainen joka suunnasta ja tuntuu vähän siltä, että ollaan ikään kuin tarjottimella. Jokin aika sitte tuli ajatus, että pitäiskö laittaa yhelle seinustalle verhot. Ensin se tuntu ihan pöllöltä idealta, mut tänään ryhdyin tuumasta toimeen. Siinä sitä on taas naapureille ihmettelemistä, että mitä tuo naapuri nyt oikein taas häärää. :) 
Ainakin nyt tää idea tuntuu aika kivalta. En tiiä sitte vesisateella.
 Vanha pihakoriste oli ihan kulahtanu. Orava parka. Päätin maalata sen öljyväreillä uudelleen, kun en siihen hätään muuta löytäny. Väri kuivu tosi pitkään, useita päiviä, ehkä jopa toista viikkoa. Vein sen ulos kuivumaan. Nyt se on oikein hyvä Kurre.


perjantai 19. toukokuuta 2017

Kesä etenee

Pari päivää sitte oli lenkkeilyreitin varrella vielä näin harmaata. Olen kävelly aika paljon ja pidän vielä mahollisena tämän vuoden tavotettani 1000 km.  Kertaakaan en oo vielä siihen päässy, mut aina on hyvä olla joku tavoite. :)
Nyt on myös alkanut kaupungin pyörävaellus. Se tarkottaa sitä, että haetaan korttiin leimoja sovituista paikoista. Minul on nyt jo 2 leimaa! Kaikkein lähimmät siis. :) Pyöräilyssä pidän tavoitteena ylittää edellisen vuoden kilsat. Nyt sen luulis olevan helppoa, kun viime vuos jäi alle 400km.
Koko jokimaisema on harmaa.

Nyt on parin päivän sisällä alkanu puut vihertää ja tänään oli oikein ekstralämmin päivä! Töissähän se tietysti mukavasti meni, mutta aamupäivällä ehti vähän pihaillakin. Istutin rohkeasti jo ruusupapua ja krassia siemenistä, joita viime kesänä keräsin pihalta. Kallan alut kannoin terassille aurinkoon.
Lisäks pohdin, voisko kynttilälyhtyjä käyttää kesälläkin. Amppelikukkia en oo vielä ostellu. Orvokkeja vaan.

Pihalle pystytin myös sellaset suuntakyltit. Sahailin jo viime syksynä sopivat kylttipalaset ja maalasin tumman ruskeella. Nyt tein leimakirjaimilla lähinaapurien nimet, yhteensä 5 kylttiä, osottamaan niiden pihoihin. Tolpan päähän pitäis vielä joku juttu löytää.  Naapurin mies kyllä jo kyseli, että alanko unohtamaan naapureiden nimet, kun piti oikein kyltit laittaa. 😏 En viiti laittaa siitä kuvaa, kun näkyy niin monta nimeä.

Neuleissa syntyy edelleen Lumi Karmitsan kirjasta sukat. Aika hidasta tuntuu olevan, kun on kaikkea muutakin tekemistä.  Meillä suunnitellaan pikku hiljaa alkavaks myös keittiöremppa. Piakkoin alkaa siis kaikkien kaappien tyhjennys.... kääk.

Töissä on ollu viikon verran mukavan kevyttä, kun on ollu opiskelija näyttöviikolla. On niin hyvä tekijä, että ite olen päässy helpolla. Huomisen jälkeen voi olla taas ankeaa, kun pitää ite tehä kaikki.
Ihanaa, kun kesä vihdoin tulee!  Kait se kesälomakin sieltä jossain vaiheessa tulee ajankohtaseksi.  Hyvää lomaa niille, jotka jo mahollisesti kesälomailee.

lauantai 13. toukokuuta 2017

Pieniä juttuja

Kyllä se kesä sieltä pikku hiljaa lähenee. Kesäkahvilatkin on jo auenneet. Tällainen vekkuli koristelu oli yhden kahvilan ulko-oven vieressä. 
 Sain tehtyä sellasen urotyön, että pienensin verhokokoelmaani yli puolella! Ennen oon aina aatellu että teen verhoista jotain, jos en muuten pidä niitä, eli silppuan ja ompelen niitä eri muotoon, jos kangas on kuitenkin ihan kiva. Nyt sain sellasesta päästä kiinni, että karsin vain ne varmimmat verhot takasin kaappiin. Näihin kuului lähes kaikki virkatut verhot. Jostain syystä olen aina virkannu jostain valkosesta tai luonnonvalkosesta kaikki kapat. Ostin Dylon värijauhetta ja värjäsin koneessa 2 kappaa tän värisiksi. Yllättävän tasasesti tarttu tää väri näihin puuvillalangasta virkattuihin verhoihin. Tuli vähän punasemmat kun kuvittelin.  Nyt kun pesin olkkarin ikkunat, niin laitoin vaaleat perhosverhot sivuille. Tää punanenkaan ei tunnu niin jouluselta, kun on niitä perhosia vieressä. :)
Tokmannilta ostin tälläsen sammakon, jossa on toi aurinkokenno. Vasta kotona tajusin, että eihän siinä oo mitään lamppua, eli mihin se kenno sitä energiaa kerää. Muutaman päivän ihmettelin ja lopulta oli ihan testattava.

Tältähän se sitten näyttää pimeässä. Vihreänä hohtava avaruussammakko!


maanantai 8. toukokuuta 2017

Hilpeä kokeilu

Sain kirjastosta varauksella tosi pikaisesti Lumi Karmitsan kirjan Villit vanttuut & vallattomat villasukat. Niistä ekoina pääsi puikoille hilpeät kallosukat.
Sukat on tehty Nalle -langalla jota kului 100g, puikot nro 3.  Olin taas lukutaidoton ja tein 2 oikean jalan sukkaa. Eipä se näytä haittaavan, kun ovat ihan samanlaiset kuitenkin. Ehkä niissä ois ollu jotain peilikuvajuttua muutoin, en tiiä.  Ohje oli muutoin selkeä. Kuvio oli vähän hidasta seurattavaa telkkua katellessa.

Mut hei!!
Huomenna on The Päivä!! Vuoden Paras Ohjelma! Euroviisut alkaa semifinaalilla. Suomi ekassa semissä seitsemäntenä esiintyjänä. Toivotaan, että pääsee finaaliin. Suosikkejani kisassa ovat myös Ranska ja ITALIA.   Tänään katoin tallennuksesta esikatselumarotonin. Tosin olin jo kattonu vastaavan FST:n puolelta. :)  Olen euroviisufani, jos ei tullut vielä selväksi. 😏

lauantai 6. toukokuuta 2017

Leijuvia lahjoja

Kattelin aikani kuvia tälläsistä ja sit alko kiinnostamaan, että miten näitä oikein tehdään. Päätin tehdä 2 lahjaksi. Astiat löytyi kierrätyskaupasta ilmaseksi.
Lopputulokseen olen aika tyytyväinen.

Tämähän on lähtökohta. Pysyvät kiinni kuumaliimalla, jolla liimasin kaiken. Painotteisuus kannattaa katsoa ennen liimausta, että kuppi ei kellahda selälleen. Sinisessä liimailin lasihelmiä lautasen etureunaan lisäpainoksi.

Kupit oli vähän eri mallisia muotoilultaan, joten kallistuskulmatkin jäi erilaisiksi.
Näitä vois tehä lisääkin. Tässä päivän aikana tuli vielä mieleen toisenlainenkin tapa täyttää "putous".